Maailma on hyviä, erinomaisia ja loistavia ideiota täynnä. Ja vaikka ideoita tuleekin koko ajan kasvavassa määrin lisää, ei se ole välttämättä missään yhteydessä menestystarinoiden määrään. Miksi näin? Ensinnäkin ideoijat harvemmin ovat myös oikeita tekijöitä jotka ymmärtävät tarvittavalla tasolla bisnes-puolen asioista. Siinäkin tapauksessa että tekijät olisivat visionnin lisäksi pystyviä myös projektin läpiviemisessä, liiketoiminnan kehittämisessä ja verkottumisessa, yleensä puuttuu ainakin suuri osa rahoituksesta, jos nyt ei ihan kokonaan.

Ensimmäinen tärkeä asia on kartoittaa se mitä rahoittajalta pelkän rahallisen panostuksen lisäksi odottaa, jos yleensä odottaa mitään. Tämän perusteella voidaan jo huomattavasti rajata niitä kanavia joista rahoitusta lähdetään hakemaan. Selkeät eri rahoittatyypit ovat:

Friends, Family & Fools (FFF) / Lähipiiri
Monien syntyvien ja kasvavien teknologioiden siemen-rahoitus löytyy useasti ihan omasta lähipiiristä. Google sai ensimmäisen 100.000 taalaan panostuksen juuri tätä kanavaa käyttäen. Kuten muissakin rahoituskanavissa, tässä on huomattavaa hyötyä laajasta henkilökohtaisesta verkostosta ja hyvästä maineesta tekijänä joka pystyy muuttamaan ideat liiketoiminnaksi. Tyypillisimmillään rahoitukset ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Yleensä varsinkin perheeltä saadun rahoituksen vastineeksi ei tarvitse antaa ohjaksia toimintaan tai huomattavaa kakkua osakkeista. Toimii myös hyvänä vaiheena omien pitchien harjoittelemiseen, yleensä FFF kun on ryhmä josta löytyy vain vähän oikeaa substanssia teknologia-asioiden ymmärtämiseen. Ja hyvä pitchihän on sellainen jonka ymmärtää kaikki 12-vuotiaasta veljentyttärestä 79-vuotiaaseen iso-äitiin.

Public Sector Funding / Julkisrahoitus
TEKES:in, TE-Keskuksen ja Sitra:n kaltaiset julkishallinnon organisaatiot tarjoavat toiminnan eri vaiheissa oleville yrityksille räätälöityjä rahoituspalveluita joista osa on erityisesti suunnattu start-upeille. Näistä ainakin VARA (TEKES), Liksa (SITRA) ja TE-Keskuksen tarjoama ´startti-raha´ ovat sellaisia joiden hakeminen vaatii yritykseltä jokseenkin kohtuullisesti resursseja ja ovat muutenkin käytännössä minkä tahansa uskottavan teknologia-hankkeen saatavissa. Hakuprosessit ovat jokseenkin toisistaan eroavia, ja oman kokemukseni mukaan LIKSA on näistä se johon joutuu ajallisesti tekemään eniten töitä. Vaikka Tekes vaatiikiin teknologisesti hankkeelta enemmän (monistettavissa olevan globaalia potentiaalia omaava tuote), on se hakemisprosessin osalta näistä työllisesti kevyin. Tekesin kanssa asioimisesta on myös parhaimmillaan se hyöty että pääsee sparraamaan ideaansa paljon nähneen alan (yleensä skeptisen) asiantuntijan kanssa. Raha jonka yllä mainituista ohjelmista voi saada, vaihtelee 10.000 ja 20.000 euron välillä ja on yleensä tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ulkoisia palveluja hyväksikäyttäen. Tekes edellyttää muistaakseni 50% omaosuutta projektin rahoittamisessa ja rahat tilitetään projektin päättyessä maksutositteita vastaan. TE-Keskus, vaikkakin summaltaan vaatimatttomin, maksaa puolet rahoista heti päätöksen tultua tilille, ja ne saa käytännössä käyttää mihin tahansa liiketoiminnan normaaliin kuluun.

Julkisrahoitus kokonaisuutena on kokonaan oma pelinsä, ja vaatii täysin omanlaista ymmärtämistä toimisesta näiden tahojen kanssa ja taas toisaala täysin erilaista valmistautumista kun mitä esm. riskirahoittajille suunnattu rahoituskierros vaatisi. Isommilla julkishallinnon organisaatiolla on yleensä vähintäänkin yksi henkilö jonka tehtävä on ESR- ja muiden EU-rahoituksen alle jäävien projektien lobbaaminen. EU ja suomen valtio tarjoavat lukuisia erilaisia instrumentteja erityisesti yleishyödyllisiksi tai nuorisopainotteiseksi miellettävien verkkoprojektien tukemiseen. Julkisrahoituksen saaminen toiminnan myöhemmissääkään vaiheissa harvemmin tuo yritykseen sinällään lisää kompetenssia tai kontakteja. Tästä syystä se soveltuukin erinomaiseti väliaikaisena tukielementtinä riskirahoitusta etsittäessä, mutta huonosti pysyvänä moninaista bishes-hyötyä tuovana rahoituskanavana.

Business Angels / Enkelit
Monessa tapauksessa varsinkin pienemmille yrityksille se ideaali vaihtoehto. Tyypillinen Enkeli on liikemies jolla on aikaisempaa menestystä, johtokokemusta, huomattava henkilökohtainen varallisuus ja laaja kansainvälinen verkosto. Kun ottaa huomioon että juuri verkoston puuttuminen, kyvyttömyys johtamiseen ja varattomuus ovat yleisimpiä start-uppeja vaivaavia ongelmia, ei ole mikään ihme että monen dotcom-menestystarinan takaa löytyy Enkeli. Valitettavasti tämä on myös se rahoituskanava jota on vaikein lähestyä, jo ihan siitä syystä että valtaosa tällaisista liiketoimintaan omaa rahaansa ja aikaansa investoivista tahoista pysyy anonyyminä. Toisaalta taas vaikka tietäisi henkilön jonka haluaa tavata, voi presentaaion järjestäminen olla hankalaa jos riittäviä kontakteja ei löydy. Enkeli voi tuoda monenlaisia suoria liiketoimintahyötyjä investoimansa rahan lisäksi. Uusia asiakkaita, partnerointeja, hallituksen jäseniä, henkilöstöä ja ennen kaikkea johtovoimaa.

Venture Capitalists / Riskirahoittajat
Monella tavalla teknologia-rahoituksen Graalin Malja. Jo ihan siitä syystä että rahasummat on yleensä ensimmäisellä kierroksella miljoonissa ja jatkokierroksilla kymmenissä miljoonissa. Toisaalta myös siksi että oikein valittu riskirahottaja tuo mukanaan yritykseen kaikkea sitä mitä kasvava nuori teknologia-yritys eniten kaipaa. Kontakteja, johtovoimaa ja uusia asiakkuuksia. Omaan ideaan (muutenkin kuin syvien taskujen osalta) sopivan rahoittajan löytäminen on kuitenkin vaikeaa ja joidekin kaikkein edistyksellisimpien teknologioiden osalta mahdotonta. Tällaisessa tapauksessa voikin pahimmillaan käydä niin että riskirahoittajan mukaan ottaminen koituu lopulta yrityksen kohtaloksi, lopulta kuitenkin reilusti alle 10% kaikista rahoiteuista yrityksistä koskaan oikeasti menestyy. Samalla myös yleensä menee vähintään 50% osakkeista ja oma todellinen päätösvalta oman yrityksen asioista. Rahoituskanava joka harvassa tapauksessa soveltuu siemen-rahoitukseksi pitkien käsittelyaikojen ja paljon yrityksen omia resursseja vaativan hakuprosessin takia.

Yleensä tärkeintä minkä tahansa rahoituksen hakemisessa on se että tuntee oman teknologian ja sen markkinat. Tietenkin auttaa suuresti jos ihan oikeasti on intohimoa hommaan, mutta useasti kuitenkin rahoittajat katsovat projekteja ihan perusasioiden kautta. Näitä on muun muassa teknologian valmius, mikä olemassa olevan ongelma ratkaistaan, IPR:t, tiimi, markkinat, talouslaskelmat ja SWOT-analyysi. Jos nämä asiat on kunnossa ja vielä pystyy esittämään ne seurassa kuin seurassa ymmärrettävästi, on valmius ulkopuoliseen rahoitukseen olemassa. Kiinnostus rahoituskentällä edistyksillisiin ja yhteisöllisiin palveluihin on kova, vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla sosiaali-verkot ja blogit sai yhteensä yli 250 miljoonaa taalaa riskirahaa.

Go get some!