RSS
Käytettävyys Vs. Kokemus

Joskus helposti hämärtyy käytettävyyden ja käyttö-kokemuksen erot. Joskus sitä erehtyy tarkastelemaan käyttö-kokemusta ikäänkuin se olisi yksinomaan riippuvainen käytettävyydestä. Näin ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Käytettävyydellä (eng. Usability) tarkoitetaan sitä miten jonkin laitteen tai palvelun käyttö lähtökohtaisesti tapahtuu. Se ei missään nimessä ole staattinen määre, vaan muuttuu esimerkiksi käyttäjäkohtaisten erojen tullessa peliin. Jokin verkko-palvelu voi olla lähes täydellinen sen pää käyttäjäryhmälle, mutta täysi floppi jollekin joka on värisokea. Käytettävyys on kuitekin määreenä huomattavasti staattisempi kuin käyttö-kokemus (eng. User-Experiece tai UX). Käyttökokemus on lähestulkoon täysin riippuvainen käyttäjästä ja esimerkiksi tämän sisäisestä tilasta, ennen käyttöä, käytön aikana ja sen jälkeen. Staattisin osa käyttökokemusta onkin varmasti juuri käytettävyys. Eli ihan selvyyden vuoksi, käytettävyys on yksi käyttö-kokemuksen osa-alueista. Ehkä asiaa on hyvä tarkastella käytännön esimerkin kautta.

Oma hius-tyylini on villi ja vapaa, eli toisinsanottuna ´siili´ joka perus kynintäkoneella tulee viidessä minuutissa vähän kokemattomammaltakin (kiva taivutus) ´kampaajalta´. Seuravassa haluankin esitellä neljä toisistaan hyvin erilaista käyttökokemusta, tai ehkä olisi tässä vaiheessa viisainta selkiyttää asioita ja puhua vain ´kokemuksesta´. Onhan niin että käytännössä kaikki mitä ihminen tekee, pitää sisällään käyttökokemuksen, mutta kun sana on jotenkin niin hassu. Kokemus tuntuu paljon paremmalta, eli käyttäkäämme sitä ainakin nyt tässä yhteydessä.

Koska kaikissa seuraavissa esimerkeissä lopputulos, eli arvo jota palvelulta haen, on sama, keskitymme tarkastelemaan nopeutta, hintaa, mukavuutta ja saatavuutta. Kaikki käytettävyystutkimuksessa käytettäviä määreitä, joiden yhteissummasta saadaan ainakin osittainen käytettävyysarvo. Jokainen esimerkki tulee saamaan arvojärjestykseen perustuvan numeron, niin että se joka on halvin saa siihen kenttään ykkösen ja taas se joka on hitain saa siihen kenttään nelosen. Se esimerkeistä jolla on vähiten pisteitä, on siis ainakin viitteellisesti se joka on ´käytettävin´.

Tavoiteltuna (ja saavutettuna) arvona kaikissa esimerkeissä on tasapitkä 3 millin siili. Jotta ei syntyisi mitään epäselvää valitsemistani vertailukohdista, käykäämme ne vielä tarkemmin läpi.

Nopeus: kuinka nopeasti haluttu arvo saadaaan

Hinta: mitä arvon saanti maksaa (useasti käytetty aika yhdistetään ´hintaan´ koska tämä on käyttäjältä pois)

Mukavuus: kuinka hyvältä arvon saantiin johtava prosessi tuntuu

Saatavuus: kuinka helppoa (eksklusiviteetti) arvo on saada (huom: tässä on loistava esimerkki käytettävyyden ja käyttö-kokemuksen mittaamisen eroista. Käytettävyyden kannalta hyvä saatavuus on aina positiivinen asia kun se voi taas olla täysin päinvastainen käyttö-kokemuksen kannalta. Vaikka Ferrari F40 on todella vaikea saada omistukseensa, tarjoaa se varmasti monenlaista hupia kuskilleen.)

Quickcut - Tokio
Quickcutin bisnes-idea on tarjota muutamalla taalalla mikä tahansa hiustenleikkuu alle 12 minuutissa. Ainakin tähän asti homma on toiminut takeiden mukaisesti, eikä mitään hyvityksiä ole tarvinnut pyydellä. Palvelu on tehokasta ja jokseenkin ilmeetöntä. Mutta se kai on osa Japanilaista kulttuuria. Kaikki ´kampaajan´ käyttämät vehkeet tulee suoraan pienestä sterilointi-uunista ja itseasiassa koko paikka tuntuu steriililtä. Maksu suoritetaan seteleitä hyväksyvään automaattiin joka on heti ovensuussa.

Nopeus: 1
Hinta: 2
Mukavuus: 4
Saatavuus: 1

Loreal ketjukampaamo - Lontoo
Ongelma kesäsiilin leikkaamisessa, varsinkin muotikampaamoissa on naurettavan kallis hinta ja se surullinen fakta että harvempi oikea kampaaja osaa kunnolla käyttää kynintäkonetta. Epämukavimmat ja lopputulokseltaan huonoimmat (eli ei se arvo aina ole täysin identtinen) siilit olen saanut nimenomaan muodikkaammissa naisten kampaamoissa. Gimmat on tosin yleensä hyvän näköisiä ja erittäin tyylikkäästi pukeutuneita. Välillä on myös kiva istua hetki ja lukea roskalehtiä siinä missä vieruspenkin koti-äitikin joka on tullut hakemaan permiksestä kuukauden piristysruisketta. Aikoja on vaikea saada, ja jos haluaa jollekin oikein tietylle maestrolle, odottamaan voi joutua kuukausiakin.

Nopeus: 2
Hinta: 4
Mukavuus: 3
Saatavuus: 3

Miesten parturi - Etelä Intia
Saksilla. Aivan, siili saksilla. Eikä ne ollut tosiaan mitkään sirot hius-sakset, vaan sellaiset pitkät kovaa kahisevaa ääntä pitävät, pahasti jo hapesta tummuneet räätälin sakset. Tunnin jälkeen kupoli toki oli täydellinen, mutta kyllä musta tuntu että sen olisi voinut helpomminkin tehdä. Esm. pöydällä lojuneella koneella. Kivaa oli kuitenkin se että oli reilu +30 lämmintä ja mulla oli siinä edessä naapuri-baarista tuotu kalja. Mikäs siinä oli bidi-savukkeita tuprutellessa ja huurteista siemaillessa. Naama tietenkin ajellaan samaan, alle yhden euron hintaan.

Nopeus: 3
Hinta: 1
Mukavuus: 2
Saatavuus: 2

Parturi Roma - Helsinki
Yhden miehen putiikki johon aikoja on vaikea saada ja yleensä aikaa menee reippaasti enemmän kun muissa vaihtoehdoissa. Maahanmuuttaja omistaja puhuu hiukan hauskasti suomea ja saattaa olla myöhässä aikataulusta. Ei tupruttelua tai kaljottelua, ei kuumia gimmoja eikä muita turhia brassailuja. Tukan leikkuu ja siinä kaikki.

Nopeus: 4
Hinta: 3
Mukavuus: 1
Saatavuus: 4

Eli yhteenlaskettuna tulokset näyttää tältä:

Quickcut: 8
Intialainen Parturi: 8
Parturi Roma: 12
Loreal Lontoossa: 12

Käytettävyyttä tarkastellessa Intialainen fuusio-parturi ja Japanilainen hihna-leikkuu voittivat itseään ehkä jonkin verran kultivoituneemmat ´kilpailijansa´ melko selkeästi. Tarkottaako tämä sitä että niiden tarjoama kokemus (user-experience) olisi myös yli-vertainen?! Ei todellakaan. Päinvastoin. Ehdoton suosikkini, jota aina lämmöllä mietinkin kun leikkuutaan pehnaani maailman turuilla, on tietenkin maanmainio Parturi Roma Ludviginkadulla. Omistaja on uhannut tosin jonakin päivänä panna pillit pussiin ja sitä odotankin kauhulla. Kuten sanottu, tykkään myös kovasti trendikkäistä kampaamotytöistä joita muotikampaamoista AINA löytyy.

Tärkeää on siis muistaa kun suunnittelee palveluita verkkoon, että hyvä käytettävyys ei vielä takaa hyvää ´kokemusta´ ja toisaalta taas myös se että koska ´kokemus´ on täysin henkilökohtainen, miltei abstrakti käsite, ei sitä voi sinällään edes suunnitella. Suunitelkaamme siis palveluita jotka eivät vain ole käytettäviä, vaan mahdollistavat hyvän ja hedelmällisen kokemuksen.

Who cares about the destination, when the journey can be so much fun!

Hmmm…no ehkä se arvo kuitenkin pitää ainaa seistä siellä lopussa.

Lue lisää samanlaisia posteja tulevaisuudessa. Tilaa Feedi

Kommentit (1) »

  1. Kyllä käytettävyyden määritelmään luetaan usein myös tyytyväisyys joka voitaneen nähdä sisällyttävän myös mainitsemasi kaltaisia yksityiskohtia käsitteeseen. Mm. esteettisiäkin asioita käytettävyyskursseilla kyllä käsitellään jonkin verran.

    Antti Salminen — Lokakuu 15, 2008 @ 3:25 am

Kommentoi