Taas on tullut aika aloittaa uusi vuosi, aurinkopyörä on jälleen kiertänyt kierroksensa ja juhlat on juhlittu. Kolme viikkoa lähes kirjaimellisesti lusittua lomaa takana, ja onnellisin mielen kohtaamassa uusia (ja vanhoja) haasteita. Olisin toki voinut kirjoittaa lomakuulumisistani, kirjoista joita olen lukenut tai vaikka ‘raportoida’ ajankohtaisuuksista joita oli kerrankin aikaa seurata. Toisaalta se olisi ollut pelkkää ajanhukkaa sillä tämä blogi ei ole (eikä tule koskaan olemaan) minusta, vaan siitä miten urani kautta näen digitaalisen ajan pyörteitä erityisesti internetmarkkinoinnin, hakukoneiden ja kuluttakäyttäytymisen kautta.
Minä & Matt Cutts

Hakukoneopoliisi Matt Cutts kirjoittaa mielellään lomistaan. Pari kuukautta sitten Mr.Cutts sai minut oikein tosissaan ajattelemaan omaa yhtäläisyyttäni vihattuihin spämmereihin. Noihin internetin viheliäisiin jotka täyttävät meidän kaikkien postilaatikot peniksen laajennuksilla, pillereillä ja pillulla. Hakukonepoliisi Matt Cutts selkeästi viittaa postissaan “How to Be a Whiny Little Snitch” siihen …

Kun puhutaan siitä ´bounce ratesta´ joka löytyy analytiikkaohjelmista (esm. analytics), kaksi asiaa on avainasemassa määrittelemässä hyväksyttävää bounce-ratea. Ensimmäinen näistä asioista on Kampanjan relevanssi. Mitä korkeampi relevanssi kampanjalla on, sitä matalampi bounce-raten tulisi olla. Parhaitahan muutenkin analytiikan kannalta ovat juuri matala meluiset kampanjat, eli ne joiden relevanssi omaan toimintaan on mahdollisimman lähellä sataa. Toki myös front-end pitää olla sellaisessa kunnossa että prospektille välittyy tuo relevanssi tarjottavan tuotteen ja prospektin odotuksen välillä tehokkaasti. Ihan kampanjankin osalta kannattaa …

Käytännössä kaikki internetmarkkinoinnissa käytettävät metodit on ´keksitty´ ensin pornossa ja sitten ´siirretty´ eteenpäin edellyttäen että tulosta on seksissä ensin syntynyt. Aika jolloin valkohattu-SEOlla pärjäsi anaalissa tai suttuleluissa on niin kaukana takana että sitä ei enää edes kukaan muista. Vai oliko se kuitenkin niin että pornossa on pärjätty alusta asti vain ja ainoastaan spämmäämisellä!?

.xxx hakemus hylättiin jälleen kerran ja nettiporno voi paremmin kuin koskaan. Siinä missä oma sukupolveni piti pornoa vielä jotenkin hävettävänä asiana, on siitä tullu valtavirtaakin valtavampaa eikä kukaan tiedon valtatielle eksyvä voi siltä täysin välttyä. Innostuneena hauskasta videosta ´Internet Porn: The Facts´ koostinkin pienen …

1. Pelkkä hakukone ei enää riitä kanavana vaan markkinoinnoissa on katsottava laajemmin ja kanavakohtaisemmin. Parhaat tulokset saa sellaisesta moni-kanava ajattelusta, jossa markkinointiin käytetään kymmeniä tai jopa satoja eri kanavia samanaikaisesti sen sijaan että keskitettäisiin kampanja ainoastaan orgaaniseen hakuun tai AdWordsiin.Yksittäisiin kanaviin voidaan panostaa optimoidusti riippuen todellisesta suorituskyvystä. Ideaalisti kaikki kanavat ovat sellaisia että niistä tulee upstream liikennettä hakukoneisiin, ja linkkivoimaa sekä suoraa liikennettä omalle sivustolle.

2. Puolustettavan liikeenteen merkitys kasvaa suorassa suhteessa hakukonemarkkinoinnin maturoituneisuuteen. Osa vertikaaleista on jo lähes katastrofaalisessa tilassa sekä käyttäjille että markkinoijille. Esm. lääkkeiden osalta homma on jo nyt sen verran tuulista että …

Joidenkin arvoiden mukaan jopa kolmannes internet liikenteestä liittyy jotenkin pornoon. Enkä yhtään ihmettelisi vaikka jonkin toisen arvion (tai todellisen tilanteen) mukaan määrä olisi vielä huomattavasti suurempi. Eikä pelkästään siksi että porno vie paljon kaistaa, vaan siksi että siihen käytetään paljon aikaa. Harmi että Nielsen//NetRating ei tarjoa tilastoa näistä. Jos tarjoaisi niin ehkä ne olisi jotain tällasta:
Keskiarvo vierailun pituus minuuteissa: 28
Sivulatauksia per vierailu: 58
Täytettyjen Captchojen määrä per vierailu: 18 (miksköhän)

Onneksi aikuisviihteen suosio on siinä kauniimmassa (ja luultavasti viisaammassa) sukupuolessa huomattavasti vähäisempää. Taitaisi muuten olla netti vielä enemmän ´jumissa´ kun se jo on.

Kuten pornoakin, lokaa on monessa muodossa. Joku asia on aina toista likaisempaa, mutta jos saastaa puhutaan jostakin sellaisesta tahosta joka saa yleensä paljon muuta kuin suoraan negatiivista huomiota, on kiinnostus …

Hitwisen mukaan helmikuussa 2007 Myspace.com veti 80.74% markkinaosuuden sosiaaliverkkojen kokonaisliikenteestä. Olin itse projektipäällikkönä tekemässä lähes identtistä palvelua vuonna 1999 ja olenkin sen jälkeen suurella kiinnostuksella seurannut miten frendi-saitit kasvaa ja kehittyy. Ehkä oleellisin huomio on ollut se että ne ei kehity (teknologisesti/laadullisesti), ne vain kasvaa. Friendster on täsmälleen sitä mitä se oli muutama vuosi sitten, Myspace on käytännössä aika pitkälle sitä mitä se oli muutama kuukausi oman launchinsa jälkeen.

Myspacessa on kuitenkin jotakin erikoista, se on kiistatta ärsyttävin verkkopalvelu mitä olen ikinä kokenut. Eikä tässä ole kyseessä mikään ihastuttaa/vihastuttaa ilmiö jos asiaa tarkastelee hiukankin analyyttisesti. Alla muutamia ´anal.yyttisiä´ ajatuksia.

Mulle on ihan ok että ihmiset joilla ei ole edes peruskäsitystä designista tekee omia ´kotisivujaan´, mut ottaa ihan kirjaimellisesti pattiin (tai oikeammin silmiin) kun eksyy jonkun nihilisti-emun sivulle joka on …

Mikä siis on Semanttinen Web? Tässä muutama fakta:

1. Semanttinen Web ei ole hype, se tulee hitaasti mutta varmasti. Tai ehkä oikeamminen voisi sanoa että se kehittyy, kasvaen nykyisen internetin päälle, samoin kuin perhonen kasvaa toukan ´päälle´.

2. Semanttinen Web on älykkäiden tietämysjärjestelmien verkko joka palvelee käyttäjää tämän todelliseen tarpeeseen perustuen riippumatta tämän kokemustasosta tai kielestä. Semanttiset tietämysjärjestelmät tulevat lopulta mahdollistamaan demokraattisen ja huolivapaan kokemuksen jossa suomeksi tehtyyn kysymykseen voidaan saada ´vastauksena´ englannin kielisiä tuloksia …

Ja ´ilmainen´ saattaa olla vielä huonompi. Vanhakin kansa jo sanoo “ei hyvää ja halpaa olekaan”. Jenkeissä tehdyssä kuluttajatutkimuksessa löydettiin että ´special deal´ oli sellainen hintaa kuvaileva termi jota ei mielletty viittaavaksi kys.om. kuluttajan taloudelliseen asemaan tai yhteiskuntaluokkaan. Tätä siis suositeltiin ´cheap´ -sanan sijasta käytettäväksi. Mitä ilmaiseen tulee, onhan selvä että jos hyvää ei saa halvalla, on ilmainen parhaimmillankin jonkinsortin kusetus. “There is no free lunch” onkin rapakon takainen versio meidän kotimaisesta, hieman ehkä hillitymmästä proverbistä.

´Get your free copy now´ voisikin siis olla mielummin: ´Access valuable information instantly´

Freakonomics -kirjassaan Steven D. Levitt tekee pintaa syvemmälle menevän luotauksen lapselle annettavan nimen vaikutukseen tämän tulevaisuuteen. Kirjassa todetaan että ´huonon´ nimen antaminen skidille juontaa …

…vakuttaa kävijä siitä että tuotteesi/palvelusi rokkaa
…näyttää helvetin hyvältä
…saada kävijä tuntemaan olonsa turvalliseksi
…näyttää suositulta, halutulta ja just siltä
…auttaa siinä ongelmassa joka toi kävijän sivulle
…näyttää siltä kun kaiken takana olisi oikea ihminen
…saada käyttäjä klikkaamaan eteenpäin
…voittaa kilpailija

Laskeutumis-sivulla siis. Eikä 8 sekunttia …

Uutta läppäriä itselleni etsiessä, eksyin ACER:in jenkkisivulle. Tässä kevyt ´analyysi´ kokemuksestani osoitteessa global.acer.com.

Homma lähtee liikkeelle pop-up blockerin herjalla jonka huomaan syntyvän omituisesti toteutetusta flash-animaatiosta. Etusivu on näyttänyt täsmälleen samalta niin kauan kuin jaksan muistaa. Eli ainakin 2½ vuotta. Acerilla on ymmärretty ehkä hieman väärin webin kehittämisen tärkein periaate, versioiminen.

Pudotusvalikot joita käytetään päänavigaationa, tippuvat kätevästi yllä mainitun animaation taakse. Kivaa. Sivusto on …

Politiikasta en ole paljoa perustanut. Joskus kävin uurnilla, mutta en edes muista ketä äänestin. Kekkoseen kasvaneena opin siihen että miehen sana pitää, poliitikonkin. Muuta en muista. Koivistoa koristi kunniakas kaukopartio-historia, oli oikein ´Törnin-Miehiä´. Muuta ei tarvittu, mitään ei tarvinnut sanoa. Martti Ahtisaari oli sitten se joka sanoi jotain mitä en voi unohtaa. Olihan juuri tuolla Yliopistolla annetulla puheella oma vaikutuksensa uravalinnalle jonka tulin tekemään. Minusta tuli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista internet-yrittäjistä. Ensimmäisenä projektina ja koetinkivenä toimi sen aikaisen Suomen suurin ja kehittynein verkkokauppa, tuotteita oli kokonaista 4000 ja Amazonkin oli vasta avattu. Jotenkin se palvelu taisi onnistua …

Joskus helposti hämärtyy käytettävyyden ja käyttö-kokemuksen erot. Joskus sitä erehtyy tarkastelemaan käyttö-kokemusta ikäänkuin se olisi yksinomaan riippuvainen käytettävyydestä. Näin ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Käytettävyydellä (eng. Usability) tarkoitetaan sitä miten jonkin laitteen tai palvelun käyttö lähtökohtaisesti tapahtuu. Se ei missään nimessä ole staattinen määre, vaan muuttuu esimerkiksi käyttäjäkohtaisten erojen tullessa peliin. Jokin verkko-palvelu voi olla lähes täydellinen sen pää käyttäjäryhmälle, mutta täysi floppi jollekin joka on värisokea. Käytettävyys on kuitekin määreenä huomattavasti staattisempi kuin käyttö-kokemus (eng. User-Experiece tai UX). Käyttökokemus on lähestulkoon täysin riippuvainen käyttäjästä ja esimerkiksi tämän sisäisestä tilasta, ennen …

Mikä tekee hyvän hakukoneen? Miksi yksi tietty yleensäkään olisi paras? Miten paras hakukone mitataan? Käyttäjätyytyväisyystutkimuksellako? En usko.

Yleisesti Hae & Palauta (Search & Retrieval) -bisneksessä (ja akatemiassa) tarkastellaan kolmea osa-aluetta kun mitoitetaan miten hyvä jokin tietty hakupalvelu on. Nämä kolme asiaa ovat:

Monipuolisuus = Tulosten kokonaismäärä per haku
Laatu = Ensimmäisten tulosten laatu
Kattavuus = Hakujen määrä jolle löytyy tuloksia

Näen, että tämä on jokseenkin vanhanaikainen katsomuskanta ja sen on pakko muuttua jotta näemme kokonaan uudenlaisia, käyttäjää nykyisiä palveluita huomattavasti paremmin palvelevia hakukoneita. Varsinkin tuloksien määrän osalta olen täysin eri mieltä, enkä usko että tulevaisuuden hakijaa …

Olen käytännössä ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja käyttämässä kaikkia niitä palvelutyyppejä joita b2c-puolella nähdään tänään. Moni näistä palveluista on lähtenyt käyntiin huonosti, osa todella huonosta ja muutama ei ollenkaan. Aika harvoissa tapauksissa syynä epäonnistumiseen on ollut rahan puute. Sitä on välillä ollut ihan liikaakin, mutta hommat on silti kussut. Miksi näin? …

Presentoinnilla voi saada teknologia-bisneksessä aikaan kovaa jälkeä. Kuten eräässä telcossa korkeassa asemassa oleva ystäväni totesi: ”Nyky-Johtajaa viedään hyvällä presentaatiolla kun pässiä hihnassa”. Uskon että kun presis on tarpeeksi hyvä, samoin viedään prospektia asiakkuuteen, rahoittajaa shekkiviholle tai seminaarivierasta kääntymykseen. Huomaa, sanoin ”kun presis on tarpeeksi hyvä” ja uskonkin siis siihen. Mitä väliä sillä mitä presentoidaan jos show on viihdyttävä ja kuulija täyttyy tuntemuksista. Sillä, onko nuo tuntemukset jotenkin yhdistettävissä presentoitavaan teknologiaan, on tois-sijaista. Jos ei nyt ihan merkityksetöntä. Tästä linkistä löytyvästä ´Trusted Computing´ -presentaatiosta, tulee esittämäni asia hyvin esille. Aihe on sellainen josta harva ymmärtää mitään, tai on edes kiinnostunut …